Työelämä on murroksessa, ja se pelottaa monia. Niin sanottu prekarisaatio eli kokemus työn ja toimeentulon epävarmuudesta kasvaa jatkuvasti ja kaikilla aloilla. Jo nyt yli kolmannes suomalaisista työllisistä tienaa elantonsa muuten kuin vakituisissa, kokoaikaisissa ”normaalityösuhteissa”, ja tulevaisuudessa joukko van kasvaa. Tarvitsemme uusia ratkaisuja järjestää työtä ja sen välittämistä, jotta hekin voivat suhtautua tulevaisuuteensa luottavaisesti ja suunnitella talouttaan pitkäjänteisesti. Tähän on vielä matkaa: tutkimusten mukaan viidennes työssä olevista suomalaisista kokee irtisanomisen uhkaa ja neljännes pelkää tulevansa lomautetuksi.

Kehityksen taustalla ovat luonnollisesti globalisaatio ja digitalisaatio. Kansainvälinen kilpailu kiristyy, yritykset ja työntekijät liikkuvat ympäri maailmaa. Digitalisaatio muuttaa toimenkuvia, kadottaa ammatteja ja synnyttää uusia. Ennen kaikkea digitalisaatio tekee töiden hajauttamisesta ja ulkoistamisesta entistä helpompaa. Yritykset siirtyvät yhä enemmän täsmätyöllistämiseen, jossa palkkaa maksetaan työsuhteen sijaan vain tehdystä työstä ja yksittäisistä työtehtävistä. Puhutaan myös mikrotyöstä, jossa työ pilkotaan hyvin pieniin osiin ja ulkoistetaan suurelle joukolle tekijöitä.

Teknologia kehittyy nopeammin kuin koskaan. Käsillämme on t, jossa esimerkiksi virtualisoituminen, robotisaatio, tekoäly, blockchain-teknologia, teollinen internet ja sensorein hyperkytkeytynyt kaiken internet mullistavat paitsi tuotannon, myös sen, miten ihmiset työskentelevät, ansaitsevat, asuvat ja liikkuvat. Elämme teollisen vallankumouksen tai sähkön käyttöönoton vertaista murroskautta, johon kuuluvat vanhan hajoaminen, hämmentävä muutos ja niitä seuraavat inhimilliset kriisit ja kipuilu. Oikein toteutuessaan muutos tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia.

Toistaiseksi valtaosa, noin 65 prosenttia, suomalaisista työskentelee entiseen tapaan perinteisissä työsuhteissa kokoaikaisessa palkkatyössä, ja esimerkiksi määräaikaisten työntekijöiden osuus työtä tekevistä on jopa hieman laskenut vuodesta 1997. Lukuihin ei kuitenkaan voi tuudittautua. Monet merkit todistavat jo työn pirstaloitumista ja muuttumista entistä epävarmemmaksi.

Jatkuvaa osa­-aikatyötä tekevien määrä on kaksinkertaistunut 1990-­luvun lopusta, ja kaikista vuosina 1998­–2007 uutena alkaneista työsuhteista alle vuoden kestäneiden työsuhteiden osuus kipusi 40 prosentista 60 prosenttiin. Yhteensä osa­- tai määräaikaisissa työsuhteissa työskentelee noin 600 000 ihmistä. Itsensä työllistäjiä Suomessa on 160 000, joista suurin osa on yksinyrittäjiä. Itsensä työllistäjiksi lasketaan myös ammatinharjoittajat, freelancerit ja apurahansaajat. Lisäksi vuokratyöpalveluiden kautta toimeentulonsa saa jo yli puolet työllisistä.

Prekarisaatio on tyypillisesti koskettanut eniten nuoria ja matalasti koulutettuja, mutta asiantuntijoiden mukaan kasvava epävarmuus koskee tulevaisuudessa lähes kaikkia koulutustasosta ja iästä huolimatta. Tätä ennustaa esimerkiksi se, että korkeakoulutettujen työttömyys nousi vuosina 2012­–2014 kolmanneksella.

Eräs Suomessa vielä verraten vähäinen ja huonosti tilastoitu, mutta varmasti kasvava, työn järjestämisen tapa on alustatalous. Tällä tarkoitetaan digitaalisten palvelualustojen kautta organisoitua keikkatyötä, joka putoaa palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon. Kuuluisia esimerkkejä ovat Uber, Airbnb, Wikipedia, Paypal, Bitcoin, Kickstarter, Linux ja Suomessa Wolt. joiden nopean nousun teknologian kehitys on mahdollistanut ja jotka ovat radikaalisti muuttaneet koko toimialaansa. Esimerkiksi Ruotsissa jo 12 prosenttia työikäisistä on tehnyt keikkatyötä netin alustojen kautta.

Alustatalous tarjoaa yhtäältä joustavaa työtä ja työllistymismahdollisuuksia heille, joiden on vaikea työllistyä perinteiseen työelämään, kuten maahanmuuttajille ja nuorille. Toisaalta siihen liittyy perustavanlaatuisia ongelmia. Alustataloudessa riskit ulkoistuvat helposti työntekijälle, kun he harvoin ovat työsuhteessa työnantajaansa, eivätkä työntekijöiden suojelemiseksi säädetyt lait näin koske heitä. Ratkaisuksi on ehdotettu esimerkiksi osuuskuntapohjaisia alustoja, joilla työntekijät yhdessä omistavat alustalla olevan palvelun.

Entisaikojen työelämän perään on turha haikailla. Globalisaation suuntaa ei voi muuttaa, eikä digitalisaatota pysäyttää. Monelle vuokra-, osa-aika- ja pätkätyö tai itsensä työllistäminen on oma valinta ja paras mahdollinen ratkaisu järjestää elämää. Kuitenkin esimerkiksi asuntolainan saaminen ja oman osaamisen kehittäminen on vaikeampaa silpputyötä tekevälle kuin vakaasti työurallaan etenevälle. Myös oman osaamisen tunnistaminen ja markkinoiminen voi tuntua hankalalta.

4UNI haastaa tiimit pohtimaan, miten toimeentulo ja merkityksellinen tekeminen taataan tulevaisuudessa sille alati kasvavalle joukolle, jonka työ ja toimeentulo tulevat monista eri lähteistä. Millaisilla ratkaisulla voidaan vähentää epävarmuuden ja irrallisuuden tunnetta sekä mahdollistaa työn tekeminen vaikka paloissa, mutta siten, että toimeentulo on varma?

Haastekumppanina on Helsingin kaupungin yrityskasvun keskus NewCo Helsinki. NewCo tarjoaa yritysneuvontaa yrittäjyyttä harkitseville, aloitteleville yrittäjille sekä startupeille. Yritysneuvonnan tueksi NewCo järjestää erilaisia info- ja koulutustapahtumia sekä työpajoja.

Lähde: 4 haastetta Suomelle: Ratkaisu 100 -kilpailun haastevaihtoehdot, Sitra, 2016

Kaikki 4UNI:n 2017 kolme haastetta kumpuavat Sitran järjestämästä joukkoistuksesta, jossa yli tuhat suomalaista ehdotti maan tärkeintä ongelmaa.

Lue lisää: